tiistai 23. tammikuuta 2018

SE TUNNE KUN...

Yritän tehdä kouluhommia ja seuraava kolkuttaa jo niskassa. Opettajat tuntuu hiillostavan ja kuin tahallaan muistuttelee tekemättömistä tehtävistä. Yritän pusertaa mun aivoja kuin sitruunaa, että saisin kaiken läppärin näytölle mutta musta tuntuu ettei sieltä lähde mitään. Kaikki mehut on jo puristettu pois. Joku joi ne hyvillä mielin tai söi kalan kanssa. Toivottavasti maistui. 

Oon pysynyt yllättävän positiivisena ja energisenä tän puolivuotta (lukuunottamatta mun ja hekan valituksia kylmyydestä ja nälästä), mitä en oo blogiin oikeastaan jakanut. Jotenki elämä on tuntunu vaan rullaavan, kun on työntänyt velvollisuudet (kuten töiden, autokoulun tai salikortin hankkiminen) johonkin syvimmän kaapin uumeniin. Nyt on kuitenkin avattava se kaappi ja kaivaa jostakin mm. terveystiedon kirjat esille ja ruveta lukemaan kirjotuksiin (jotka on about kk päästä enkä oo vielä alottanutkaan.. hups :P). 

Just nyt musta tuntuu siltä, että mulle on taas kertyny vinopino hommia, joista en suoriudu millään. Oikeasti asia ei ole näin, vaan olen pyörittänyt päässäni oikein tiiviin pallon tekemättömistä hommista ja kuvittelen nielaisevani koko pallon yhdellä kertaa. Ei onnistu! Pakko vaan tehdä yksi asia kerrallaan ja aloittaa vaikka nyt tästä harjoitusyritys-tehtävästä, josta klikkasin itseni pois vain kirjottaakseni teille tämän. Tiiän itsekin miten yksinkertainen tää juttu oikeasti on, mutta kummasti sitä vaan sokaistuu todellisuudelle ja alkaa suurenteleen asioita oikein kunnolla. 

Tän tarkotuksena oli herätellä mua itseeni ja muitakin ihmisiä siihen meille kaikille tuttuun faktaan: kaikesta selviää (tavalla tai toisella) ja miten hyvä fiilis siitä tuleekaan ku saa tehtyä pakollisia hommia pois alta. Siispä, tsemppiä töihin ja kouluun just sulle (ja mulle)! 

-Iida 

maanantai 10. heinäkuuta 2017

SUNNUNTAIN PIKKU HEPPAILUT













Heipsan! Kävin eilen (sunnuntaina) kuvailee serkkua kun se ratsasti yhden yksityisen ponin (hevosihmiset saattaa tunnistaakin mikä poni on kyseessä). Sain näpättyä muutaman kivan otoksen, joten halusin jakaa ne nyt tänne. 
Me ollaan mun serkun kans ratsastettu kumpikin samalla tallilla jo aika kauan ja kun mulla on nyt ollut semmoset pari kuukautta taukoa, oli ilo huomata, että tää tyttö on kehittyny ihan sikana! Istunta on parantunut ja itsevarmuutta tullut huimasti lisää. 



  











Alkuverryttelyn jälkeen tää couplegoals hyppäs muutaman esteen ja lopussa otin muutaman "perusposeerauksen". Näistä kuvista huomaa, että tais ponilla mennä treeni perille kun niin hikinen kaula :D





Kertokaa toki kiinnostaako nähdä tulevaisuudessaki heppakuvia, kun niitä mulla nyt tulee varmaan eniten otettua..

Ps. ja vinkvink jos tarviit kuvaajaa ja nää mun otokset miellyttää niin ota yhteyttä, saatan vaikka ilmestyä paikalle (kamera mukana), jos on kulkuyhdeydet. :)

-Iida

tiistai 4. heinäkuuta 2017

FUGE #2 Gibraltar





Mentiin alunperin kattoon apinoita, mutta vaikka ei nähty ku kaks apinaa nii tykästyin Gibraltariin/Englantiin silti. Erityisesti mun mieltä sykähdytti punaset puhelinkopit, koulupukuiset oppilaat ja kapeet kujat joissa oli nättejä ikkunaluukkuja, erilaisia ovia ja -parvekkeita.






 






Vuorelle nousu oli aika rankkaa, mutta sen arvoista: nähtiin matkalla sairaan hienoja maisemia ja ne kaks apinaa.. En jaksa vieläkään lopettaa ihmettelemistä, miten maailmassa voi olla nii hienoja paikkoja kun Gibraltar. Sitä ei voi ikuistaa kuvin tai videoin, se pitää ite kokea.







Kaikilla oli sudennälkä ku päästiin takas kaupunkiin, joten juostiin lähimpään mäkkäriin syömään (ja juomaan ku oltiin unohettu vesipullot autoon lähtiessä). Kaiken kaikkiaan kiva kokemus vaikka en lähtis tuonne uudestaan, mutta kannatti käydä.







- Iida